Äöpen houfmenu

Veurblaad - Recènte verangeringe - Alle Artiekele - De Kaffee - Zandjbak - Hölp - Willekäörige pazjena - Aanmelle veur Wikibeuk - Gebroekersportaol - Spellingshölp - Bokelies


't Guuef drie tieje: taengewuuerdigen tied, vergangen tied (ouchwaal verli-jjen tied geneump) en de voltoeadjen tied. 't Fins haet geinen apaarte vorm veuren toekumstigen tied; dae wuuertj mitten taengewuuerdigen tied aangegaove. De persuuenlike veurnaamwäörd vannen ieësten ennen twieëdje persoean inkelvaad en mieëvaad kónne waeren eweggelaote.

De voltoeadjen tied wuuertj gevörmp mit 't hölpwirkwaord olla "zeen" en 't voltoeadj deilwaord, wie:

  • olen ollut "ich bön gewaes"
  • olen tehnut "ich höb gedaon"
Zeen
  • minä olen "ich bön"
  • minä olin "ich waas"
  • minä olen ollut "ich bön gewaes"
  • sinä olet "doe bös"
  • sinä olit "doe waas"
  • sinä olet ollut "doe bös gewaes"
  • hän on "hae/het is"
  • hän oli "hae/het waas"
  • hän on ollut "hae/het is gewaes"
  • me olemme "veer zeen"
  • me olimme "veer wore"
  • me olemme olleet "veer zeen gewaes"
  • te olette "geer zeetj"
  • te olitte "geer woortj"
  • te olette olleet "geer zeetj gewaes"
  • he ovat "zie zeen"
  • he olivat "zie wore"
  • he ovat olleet "zie zeen gewaes"
Höbbe

't Fins gebroek inplaats 't wirkwaord "höbbe" de völgendje kónstruksje: 't persuuenlik veurnaamwaord + -lla of -llä + on ("is") gevölg door 't bezit, wie:

  • minulla on pyörä "ich höb 'ne fietsj"
  • sinulla on kaksi kirjaa "doe höbs twieë beuk"
  • hänellä on kolme lasta "hae/het haet drie kinjer"
  • meillä on kaksi taloa "veer höbbe twieë hoezer"
  • teillä on paljon ystäviä "geer höb väöl vrunj"
  • heillä on iso talo "zie höbben e groeat hoes"
Óntkènning

Bieje óntkènning gebroek me-n op 't Fins e speciaal óntkènningswirkwaord det zich wie e wirkwaord gedruueg en in alle persoeane wuuertj verveug, wie:

  • en ole "ich bön neet"
  • et ole "doe bös neet"
  • hän ei ole "hae/het is neet"
  • emme ole "veer zeen neet"
  • ette ole "geer zeetj neet"
  • he eivät ole "zie zeen neet"
Waordvölgrie

De waordvölgrie van 't Fins is meistes óngerwirp + gezagdje (wirkwäörd) + euverige bepaolinge, wie:

  • me asumme Hollannissa "veer wonen in Nederlandj"
  • minä haluan ostaa hollantilaisen sanomalehden "ich wil 'n Nederlandjse gezèt koupe"